Perusjuttu on, etta jos onkropan keskelta eli laheinna omaa itseaan jaykka ja vihamielisella asenteella, niin kuin kai kissat usein ovat, niin ei huomaa sosiaalisista jutuista melkei8n mitaan, huomaa vain esineita eika mielentiloja, mielensisaltoja jne. ja joutuu toimimaan arvailujen varassa.
Jos taas on kropan keskelta lahinna omaa itseaan rennon hyvantuulinen ja hyvantahtoinen seka toimeliaan elamaan mukaan lahtevainen elamanviisaudella ja ystavallisyydella, niin kuin koirat useimmiten ovat, niin sosiaalinen silma huomaa erinomaisen paljon, mm. sen, mita toinen on tekemassa, mita tuntee, mihin tapaan ajattelee, miten elamanviisas tai muuten viisas on, mihin tapaan on sosiaalinen, millaista taman elama tavallisimmillaan on ja osin miksi niin *Tiedoksi: yleensa syyna on ajattelutyyppi noissa asioissa, vaikkapasosiaalisissa suhteissa tai elamanhviisaudessa. Tunteenomainen elamanviisas herkka vahvasti aistiva lienee paras.) , minka tapaista aikoo seuraavaksi ja useimmiten kai myos sen, valehteleeko ja jotakin mos siita, miten asiat oikeasti ovat. Jos jotakin jaa huomaamatta, se on yleensa se, miten vahan toiset huomaavat, se, etta toimovat pelkkien arvailujen varassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti