Olen kaupungista kotoisin mutta haikaillut maalle. Maalla asumisessa
kauhistuttaa yksinäisyys, tekemisten vähyys ja ihmissuhteiden
pakonomainen tiiviys sekä kylille pääsyn hankaluus. Näille ratkaisuksi
tuli mieleeni, että mitä jos maalla asuttaisiin ja tehtäisiin töitä
8-15 aikuisen plus näiden lapsien kokoisessa ryhmässä, jossa kullakin
olisi oma asuntonsa, mutta ruokia olisi useasti yhdessä, olisi jokin
iso ruokailutila, joka olisi viihtyisä ja keskellä elämänpåiiriä.
Töitä tehtäisiin milloin minkäkin kokoisissa ryhmissä ja milloin olisi
pari miestä toisella tilalla lainassa ja milloin naiset kyläilemässä
jossakin. Illalla olisi helpompi ison porukan käydä kylillä, kun aina
muutama haluaisi lähteä. Tilat ja tavarat olisivat osin
yhteisomistuksessa ja osin kunkin omia, ihan omiksi katsottuja kuten
vaatteet, päivän töihin tarvittavat bensat olisivat kai yhteiset,
samoin tulot jaettaisiin reilusti ja suunnitelmallisesti.
Karjanhoitoon saisi helposti tuuraajan, jos haluaisi tehdä jotain
muuta välillä. Lapsilla olisi seuraa ja kuski uimaretkelle tai
kaverien luo kylään olisi helpompi löytää.
No, tällainen tuli vain mieleen. Jonkinlainen perinnemaiseman muunnelma.
Yst. terv. Hannele Tervola, Helsingistä ja Espoosta Savonlinnaan
muutama vuosi sitten muuttanut
Mietin tässä, että John Steinbeckin kirjat ovat varmaan mökkeilijän kirjoittamia. Kun elämässä on vaihtelua ja monenlaista sisältöä, tulee siitä paljon rikkaampi. Maalaistalojen pihapiirit ovat usein ihan vain nurmikkoa, autoja ja rakennuksia, jotenkin lättäniä, kun taas kesämökit ovat tunnelmallisia ja luonnonrauhasta hehkuvia, eivät laimenneita. Osa niistä on vanhoja maalaistaloja ja silti tunnelmallisia. Meinaako se, etteivät maanviljelijät ennen asuneet koko vuotta samalla paikkaa vaan talvet kaupungissa töissä ja kesän perheen kanssa maalla, missä sielläkin saattoivat halutessaan vaihtaa palstaa, mikä kai tarkoittaa, että olivat vuokralla ja saattoivat halutressaan seuraavana kesänä vuokrata erilaisen maatilan lampaineen jne. toiselta puolen maata.
VastaaPoistaTykkäsin kamalasti ja voin hirveän hyvin, kun olin vuoden verran maatalouskoulussa viikot ja perjantai-illat ja viikonloput Helsingissä yksiössäni, missä minulla oli liikuntaharrastuksia, tapahtumia ja ympäristöjärjestön vapaamuotoinen keskustelupiiri sekä tuttuja ja muita harrastuksia. Lisäksi luin New Agea ja erityisen paljon runoja ja pidin erityisesti Steinbeckin kirjoista. Maatalouskoulussa oli aina uutta ja joka viikko erilaisiin maatalouden tiimoilta oleviin töihin ja elämänaloihin tutustumista risuaidanteosta lampaiden keritsemiseen, vierailuun kalastajan matkassa ja traktorin käytön opetteluun. Tuntui, että oli tosi hyvä elämänpiiri ja paljon ihmiskontakteja. Voisiko tällä ratkaisuehdotuksella tähdätä samaan suuntaan, kunkin henkilökohtaisten mieltymysten mukaan toki, tuoden vaihtelua ja elämänsisältöä, laajempaa elämänpiiriä. Isolla porukalla varmaan yksiö kaupungissakin olisi mahdollinen, jos sen jakaisi vuorotellen kuka nyt kulloinkin kaupunkielämää kaipaa.
VastaaPoista