Kenestä puoliso, millaisesta paras ystävä

Luulen, että käsirtykseni hyvästä puolisosta on hiukan erilainen kuin monen. Mielestäni monen elämä menee lyttyyn, kun kopioivat liian tarkkaan joltakulta elämäntavat ja taidot, kun tuo toinen on kumminkin eri toiveilla ja eri tarpeilla varustettu kuin he, ja niin he eivät voi olla ihan samassa lokerossa, eivät toteuttaa itseään, jos jatkuvasti kylki kyljessä kopioivat. Mielestäni parhaan ystävän kanssa voi olla kuin kaksi marjaa: kummallakin on hyvä itselleen sopiva elämäntapa, itselleen sopivat arvot ja paljon omaa aikaa, vaikka olisi osin yhteinen identiteetti. Koska mitkään kaksi ihmistä eivät ole koko ajan ihan toistensa kaltaiset, on hyvä, jos ihan viereiseen on sellaiset välit, että voi olla eri lokero, eri tyypin tekemiset usein itsellä kuin puolisolla. Puoliso on toveri elämän merellä ja niin on hyvä, jos hänellä on vahvuuksia ja kivaa luonnetta, joilla tukea, ja usein tarkoittaa, että hän on erilainen kuin sinä, jopa erilainen kuin haluaisit olla, mutta hyväätekevä vaikute läheisyyden hetkinä ja niiden myötä sekä kivalla tavalla osan elämän arjen taakasta kantava, keventävä, elämänviisas, kivalla tavalla osan arjen töistä ja vastuista niskoilleen ottava, joku jonka luona saa lepoa ja virkistystä, kiehtovaa tekemistä, erilaisia ihmiskontakteja kuin kanssasi samaan identiteettilokeroon majoittuneet työtoverit ja samaa sukupuolta olevat ystävät. Arjessa on tärkeää joustonvara, mahdollisuus valita oma tiensä monessa kysymyksessä jatkuvasti, se tuo hyvää mieltä, jaksavaisuutta ja tervehenkisyyttä sekä runsaasti elämänsisältöä. Siksi on hyvä olla erilainen kuin läheisensä ja tuossa erilaisuudessa vapaa ja läheisten tukema, jossain oman erikoislaatunsa mukaan jeesaava. Hyvä ystävä puolestaan auttaa oman lokeron puolien pitämisessä, esim. harrastusmahdollisuuksien ja oman ajan suojelussa sekä tuo vaihtelua ja joustonvaraa sekä laajempaa piiriä ihmiskontakteihin ja kaikenlaisten asioiden hoitamiseen.