torstai 22. elokuuta 2013

Sosiaalisista suhteista jotakin

Ystävyys- ja seurustelusuhteiden perusdynamiikkaa ym. sosiaalista silmää

Sosiaalisia suhteita on kahdenlaisia: on ympäristöolojen pakosta tulevia ja omasta halusta syntyviä. Omia edesottamuksia on sekä ympäristön pakosta tehtäviä että omia toiveita ja omia järjestelyjä yms. tavanmukaisuuksia.
Tyypilliset henkilöt, joille suututaan, ovat omien järjestelyjen kanssa ristiriidassa olevia. Tämä johtuu siitä, että omat järjestelyt ovat monelle sokea läikkä, jonksa vaikutusta he eivät ota järjestelyistä päättävällä järjeöllään huomioon vaan vain tunnekysymyksenä, että minähän teen mitä mielin. Tällöin tavanmukaisten järjestelyjen vastaiset henkilöt sattuvat reagoimattomaan kohtaan, mihin henkilö reagoi tyypillisesti aggressioin, joilla ei paljoa sivistynyttä toisten huomioon ottamista liene.
Jos olet jonkun kanssa tekemisissä, muodstat käytännössä pienen ryhmän, jonka tekemiset sovittuvat ajan myötä mukavuussyistä yhteen samaan tapaan kuin yhtä jalkaa astellen matka kulkee jutellessa mukavammin ja ystävysten mielipiteet alkavat ajan myötä muistuttaa toisiaan, kun toisen näkökulmaan tutustuu ja tuntee samanmielisyyttä.
Ystävyyssuhteiden sitoutuneisuus liittyy siihen, ettei ole muita parempia vaihtoehtoja, niin nämä ovat vaalimisen arvoisia. Tai sitten useimmiten siihen, että toinen on omasta mielestä ok mukava heppu, jollaisia on maailmassa liian harvassa, ja niinpä sellaisia ihmisiä haluaa suosia ja heitä vaalia. Näin on vaikka heitä olisi puolet väestä, jota elämässään tapaa, tai vieläkin enemmän, sillä ovathan he niin mukavaa ja arvostettavaa väkerä omasta mielestä, kyllä sellaista haluaa vaalia.
Ystävyyssuhteet kariutuvat useimmiten siihen, että toisella osapuolella on liian vähän muita ihmissuhteita. Kun ystäviä on paljon, niin kunkin kanssa voi jutella juuri niistä asioista, joihin jakaa yhteisen kiinnostuksen. Kun ystäviä on vähän, joutuvat harvat kaverit kantamaan kaikki murheet ja innostuksen aiheet ja niin se menee ´heidän repertuaarinsa ulkopuolelle eivätkä he jaksa ja niin he pottuuntuvat ja haluaisvat omille teilleen mielestään mukavampaan jotenkin oikeanhenkiseen seuraan. Vähän aikaa joskus erilaisenkin ihmisen seurassa sujuu helpommin ja voi olla kov8inkin mukavaa.
Tutun kanssa jutteleminen on usein helppouskysymys: on sovituttu tuon yhden ihmisen tai porukan tyyliin, eivätkä voimat rtiitä, jos on jotakin taakkaa elämässä, niin ei jaksa vaihtaa toisenlaiseen avarakatseisuutta ja elämänmuutosta kysyvään seuraan, vaikka vaihtelu kyllä tuo heti kapasiteettia lisää, kun siihen vain ryhtyy, jos se siis on positiivista avartavaa vaihtelua. Voimat voivat uupua vanhaan seuraanb siksi, että joutuu joustamaan sen mukaan liiaksi, eikä ole vahva´mmillaan, kun ei saa omalla tavallaan elää. Silloin olisi lähdettävä itsekseen johonkin kivaan tapahtumaan tai vain kävelylle, torille tms. ja juteltava niitä näitä vastaan sattuvien tuntemattomien kanssa.
Seksuaalisen suhteen sitovuus saattaa olla samaa kantaa: tuo toinen on valmis olemaan paras ystäväsi lopun elämää ja mukautuu toiveisiisi. Vaistomaisesti tajuat, että se on jotenmin parempi kortti kuin mikä lie saman sukupuolen tuttava, joka ei pidä sinua niin hienona, eikä aio suhteeseen sinuun panostaa mitenkään. Mutta parempia voivat olla, jos seurustelusuhde ei ole kivan tyyppinen, uudet ystävät jotka sentään ehkä jonkun illan kerran kuussa haluavat olla kanssasi, jos on jotain kivaa menoa tms.
Jokainen ihmissuhde on erityyppinen sen mukaan, millä mielellä toinen osapuoli ja sinä itse siihen lähdette. Joku on kiinnostunut ammatistasi ja elämäsi piiristä. Jonkun mielestä olet mukavaa seuraa. Joku on yksinäinen. Joku haluaa asemaa, jota aikoo sinun varjollasi jotenkin saada. Joku haluaa jotenkin hyötyä herkkäuskoisuutesi kustannuksella, milloin usein on kyse siitä, että itse arvostat hänen elämänsä piiriä ja hän taas haluaa laittautua siitä eroon tai hyötyä vain, kun ei parempaankaan pääse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti