Olen kaupungista kotoisin mutta haikaillut maalle. Maalla asumisessa
kauhistuttaa yksinäisyys, tekemisten vähyys ja ihmissuhteiden
pakonomainen tiiviys sekä kylille pääsyn hankaluus. Näille ratkaisuksi
tuli mieleeni, että mitä jos maalla asuttaisiin ja tehtäisiin töitä
8-15 aikuisen plus näiden lapsien kokoisessa ryhmässä, jossa kullakin
olisi oma asuntonsa, mutta ruokia olisi useasti yhdessä, olisi jokin
iso ruokailutila, joka olisi viihtyisä ja keskellä elämänpåiiriä.
Töitä tehtäisiin milloin minkäkin kokoisissa ryhmissä ja milloin olisi
pari miestä toisella tilalla lainassa ja milloin naiset kyläilemässä
jossakin. Illalla olisi helpompi ison porukan käydä kylillä, kun aina
muutama haluaisi lähteä. Tilat ja tavarat olisivat osin
yhteisomistuksessa ja osin kunkin omia, ihan omiksi katsottuja kuten
vaatteet, päivän töihin tarvittavat bensat olisivat kai yhteiset,
samoin tulot jaettaisiin reilusti ja suunnitelmallisesti.
Karjanhoitoon saisi helposti tuuraajan, jos haluaisi tehdä jotain
muuta välillä. Lapsilla olisi seuraa ja kuski uimaretkelle tai
kaverien luo kylään olisi helpompi löytää.
No, tällainen tuli vain mieleen. Jonkinlainen perinnemaiseman muunnelma.
Yst. terv. Hannele Tervola, Helsingistä ja Espoosta Savonlinnaan
muutama vuosi sitten muuttanut
